Pöpi mikä pöpi. Siis olen minä. Mutta hyvällä tavalla onneksi, eikö niin?!?

Eli kaikki alkoi siitä...tekisi niin kovasti mieli jatkaa lause loppuunkin Irwinin sanoin: "...kun mä lopputilin sain". Sillä tosiaan työt kaupungilla loppui viikko sitten ja lopputilikin tietysti tuli kuun viimeinen päivä. Olen siis nyt lähinnä jouten, tosin en ole työtön vaan opiskelija. Enkä ole ollut täysin joutenkaan, harjoitteluraportteja olen vääntänyt ja opparista menen kuulemaan tuomion huomenna. Mutta kuitenkin, pointti on, että en käy töissä enkä koulussa tällä hetkellä.

Ja sen lisäksi tilanteeseen osaltaan vaikuttaa se, että olen nyt kaksi kertaa käynyt sellaisessa käsityöillassa. Paikallisessa käsityöliikkeessä on käsityöilta aina kuukauden ensimmäinen ja kolmas tiistai. Eilen olin siellä siis toista kertaa. Siellä on ihan leppoisa istuskella ja neuloa menemään, vaikken tunne sieltä ketään ja suurin osa porukasta on ollut vanhempaa väkeä. Eilen selailin siellä käsityölehtiä, mm. uusimman Novitan. Ja voi, kun siinä oli kaikenlaisia ihania ohjeita! Tekisin vaikka kaikki, jos ehtisin.

Ja siitä se sitten lähti, eräänlainen pimahdus. Kesällä neulomisinto tuntui välillä olevan tipotiessään ja epäilin, että palanneeko tuo lainkaan. Mutta kyllä se palasi. Nimittäin tänä aamuna heräsin ennen kuutta, koska näin unta, että avaimet olivat hukassa ja piti sitten lähteä tarkistamaan, ovatko ne todella. Tallessa olivat, mutta minäpä en enää saanut unta. Olin koko yönkin ollut siellä käsityöillassa unissani...ja päässä pyöri kaikenlaisia ideoita, mihin lankavarastoni kuluttaisin. Kun en halua ostaa kovin paljoa uutta lankaa, ennen kuin saan noita entisiä vähemmäksi. Makasin aikani sängyssä, eikä tietoakaan, että olisin nukahtanut uudelleen. Niinpä nousin kello 6:45. Töissä käyvä osapuoli jäi vielä jatkamaan unia :) Minä menin neulomaan ja ehdin puoli tuntia neuloa, ennen kuin Jarikin heräsi.

Lisäksi minua varmaan hermostutti se, miten muka ehdin siivota sisällä ja haravoida ulkona ja käydä kaupassa ennen taloyhtiön kokousta, joka pidetään täällä meidän asunnossa tänään klo 16:15. Eihän minulla ollutkaan kuin ainoastaan koko päivä aikaa! Nyt kello on siis vähän yli yksitoista ja olen jo siivonnut sisällä sekä haravoinut ulkona. Kauppareissua vaille valmista siis ja siihen kuluu ehkä puolisen tuntia. Joten olisin ehtinyt hyvin, vaikka heräisin vasta nyt. Mutta nyt ehdin vielä paremmin ja ehdin touhuta kaikenlaista ns. ylimääräistäkin. Mutta nyt menen hyvin ansaitulle ruokatauolle. Onneksi ruoka sentään on mikroon lykkäämistä vaille valmista, muutenhan olisin joutunut nousemaan varmaan jo viideltä =D