...tai siltä minusta ainakin tuntuu. Koko ajan ois jotain tekemistä eikä mitään ehdi tekemään. No ei vaan onhan tässä saatu ihan hyvin aikaan. Ja minä aina unohdan, että elokuukin on täyttä kesää ja lasken kesän päättyvän heinäkuuhun, siksi se tuntuu etukäteen ajateltuna niin lyhyeltä. Nyt vaan on ohjelmaa tiedossa jokaiselle kesäkuun viikonlopulle, joten nopeasti se silti menee.

Mutta mennäänpäs asiaan eli siihen, mitä olen viime aikoina puuhaillut, kun en ole ehtinyt blogia päivittämään lainkaan.

Päivät tietysti menee työharjoittelussa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on tämän hetkinen työnantajani ja olen puuhaillut viljan kenttäkokeiden valmistelun parissa. Eipä varmaan sano asiasta tietämättömille mitään, sillä en minäkään tiennyt ennen harjoittelun alkamista, että mitä oikeastaan olen edes menossa tekemään. Enkä ala tässä sen tarkemmin selittelemään. Mutta sen voin todeta, että mukavampaa se on ollut, kuin osasin odottaa (ennakkoasennehan oli: ompahan edes joku paikka). Eniten ehkä vaivaa pitkät työpäivät, onneksi perjantait ovat sen sijaan lyhyempiä. Kesäkuun loppuun on tuota pestiä, sitten jossain vaiheessa heinäkuussa vaihdan kaupungin ympäristötoimeen. Se työ kiinnostaa jo etukäteen, toivottavasti täyttää odotukset.

Illat ja viikonloput tässä muutaman kuluneen viikon aikana ovat menneet pääsääntöisesti muuttamisen ja uuden kodin laittamisen parissa. Ja entisen siivoaminen oli sekin tietysti oma urakkansa... Mutta nyt tämä alkaa olla hyvällä mallilla, oikeastaan enää olohuoneen verhot pitäisi fiksailla kuntoon. Eilen saatiin tämä harrastehuoneeksi nimetty kamarikin suunnilleen kuntoon, tähän mennessä sisustuksena on ollut lähinnä pahvilaatikoita. Mutta kun porukat toi sunnuntaina kirjoituspöydän ja eilen käytiin ostamassa senkki, niin saatiin tavarat pois pahvilaatikoista (jotka siirtyivät kätevästi somistamaan terassia...). Ja verhotkin ostin tänne eilen. Ja mikä parasta: sain langattoman netin toimimaan. Avokki on sen parissa äheltänyt usean tovin onnistumatta ja yhdessäkin on sitä yritetty. Mutta eilen onnistuin yksinään, tosin puoliksi vahingossa, mutta kuitenkin... Eli saatiin tietokone siirrettyä makuuhuoneesta tänne harrastehuoneeseen. Ja makuuhuoneeseen ollaan suunniteltu toista telkkaria, tai se on jo tovin odottanut siellä tietokoneen siirtymistä...mutta eilen huomasin, ettei siellä ole edes antennipistoketta =D Tollot...meinasi vähän huvittaa. Mutta eiköhän se jollain konstilla sinne saada, jotain langattomia systeemejä niihinkin kai on.

Koti alkaa siis olla kunnossa ja tykätään tästä kovasti. Tosin huomattavasti huolettomampaa se on minulla ollut, kun en ole tähän mitenkään rahallisesti sitoutunut tässä vaiheessa. Maksava osapuoli huolehtii milloin mistäkin, mikä on tietysti ihan hyväkin. Eihän asunnon omistaminen kuitenkaan mikään pikku juttu ole.

Eilisen ja tämän päivän olen töistä lomalla. Pitäisi alkaa vähän opparia vääntämään etiäpäin...on vaan niin nätti ilma, että tekisi mieli mennä ulos...mutta pakko saada joku sivu kirjoitettua, ettei iske paniikki.

Käsitöiden tekeminen ei ole nyt innostanut lainkaan. Pääsyynä tietysti muuttopuuhat, jotka on tehokkaasti vienyt kaiken ajan. Toiset vaippahousut hahtuvasta serkun lapselle ovat edelleen kesken. Sunnuntaina neuloin niitä pitkästä aikaa pari senttiä. Motivaationa ehkä se, että lauantaina käytiin katsomassa tuota pientä, suloista tyttölasta ensimmäistä kertaa. Ja nyt lupaan näin julkisesti pitää huolen tuon tulevan kummilapseni villasukka- ja lapastaloudesta, ellei mitään mullistavaa estettä ilmene :)